Kaupungissa sähköautointo selvästi maaseutua suurempaa

Bensiiniauto on edelleen suomalaisten ykkösvaihtoehto autokaupoilla, mutta lähes joka viides voisi ostaa täyssähköauton ja vielä useampi ladattavan hybridin, selviää LähiTapiolan kyselystä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kasvaa uusien autojen kaupassa, mutta koko autokanta muuttuu hitaammin. Pääkaupunkiseudulla useampi valitsisi jo lataushybridin kuin bensa-auton. Vaihtoehtojen moninaisuus voi asiantuntijan mukaan hämmentää autokaupoilla.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan bensiiniauto nousee edelleen suosituimmaksi vaihtoehdoksi, kun suomalaisilta kysyy, millainen auto voisi tulla kyseeseen, jos he nyt olisivat hankkimassa autoa. Puolet vastaajista (49 %) kertoo, että he voisivat ostaa bensiiniauton, mutta ladattavaa hybridisähköautoa harkitsisi jo runsas kolmannes (36 %) ja täyssähköautoa vajaa viidennes (17 %). Sekä dieselauto (21 %) että ei-ladattava hybridiauto (20 %) olisi relevantti vaihtoehto joka viidennelle. Ei-ladattavassa hybridissä auto tuottaa kaiken tarvitsemansa energian perinteisistä polttoaineista ja sähkömoottori herää avuksi vain ajossa, hyödyntäen esimerkiksi jarrutusten hukkaenergiaa.

– Kysely avaa sitä, että suomalaiset ovat alkaneet harkita autoja aiempaa laajemmalla skaalalla. Tämä peilaa tekniikan ja tarjonnan kehitystä ja toisaalta sitä, että käyttövoimista käydään nyt paljon keskustelua. Myös kaasuautot ovat kyselyn mukaan pitäneet yllättävän hyvin pintansa, vaikka suuret autovalmistajat ovat viime aikoina kertoneet panostavansa kehityksessä etenkin sähköiseen liikenteeseen, sanoo LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Kaasuautoa voisi kyselyn mukaan harkita joka kymmenes vastaaja (12 %). Kaasuautoa voi tankata maakaasulla tai ympäristöystävällisemmällä biokaasulla. Bensa- tai dieselauton voi myös muuntaa kaasukäyttöiseksi.

– Huomionarvoista on suuri lataushybrideihin kohdistuva kiinnostus. Kyselyn mukaan bensa-auto on edelleen suosituin vaihtoehto kaikissa ikäryhmissä, mutta ladattava hybridi on noussut kakkoseksi. Moni voi nähdä lataushybridin siirtymänä puhtaampaan liikenteeseen, mutta arkiajossa se voi myös tulla bensa-autoa edullisemmaksi ja toisaalta polttomoottorilla voi huolettomasti ajaa myös pitkiä matkoja. Sähköautoilua tukevat myös verotus ja hankintatuet, sanoo Alaviiri.

Vaihtoehtoja autokaupoilla – suurin sähköinto kaupungeissa

Arjen katsaus -kyselyn mukaan sähköautoilua kohtaan suurinta kiinnostus on kaupunkiseuduilla. Pääkaupunkiseudulla asuvista lataushybridiä kertoo harkitsevansa jo hieman useampi (44 %) kuin pelkällä bensamoottorilla varustettua autoa (41 %). Täyssähköautoista on maaseutumaisissa kunnissa asuvista kiinnostunut vain viisi prosenttia vastaajista, kun pääkaupunkiseudulla osuus nousee viidennekseen.

Ladattavat autot ovat edelleen pääosin uusia ja hintavia menopelejä, mikä kattavamman latausverkoston ja esimerkiksi työsuhdeautoilun ohella selittää niiden painottumista kaupunkeihin. Kyselyn mukaan täyssähköautot herättävät eniten kiinnostusta nuorissa ja keski-ikäisissä kuljettajissa: täyssähköauton voisi harkita hankkivansa 20–26 prosenttia 15–44-vuotiaiden ikäryhmiin kuuluvista vastaajista; yli 65-vuotiassa osuus jää 8 prosenttiin.

– Ladattavien autojen osuus jatkaa todennäköisesti kasvuaan uusien autojen kaupassa, ja hissukseen niitä tulee teille myös käytettyinä vaihto- ja tuontiautoina. Isossa kuvassa eli koko autokannassa muutos on toki hitaampaa. Kaikille käyttövoimille tulee jatkossakin löytymään kysyntää, mitä kuvastaa sekin, että kyselyn mukaan pitkien etäisyyksien maaseudulla suosituimmat vaihtoehdot ovat edelleen bensa- ja dieselautot.

Suomessa viime vuonna ensirekisteröidyistä uusista henkilöautoista vaihtoehtoisia käyttövoimia, eli sähkö- tai kaasukäyttöisiä, oli jo 20 prosenttia. Lataushybridit muodostivat tästä valtaosan. Koko henkilöautokannassa bensiiniautojen osuus oli kuitenkin Traficomin mukaan edelleen noin 70 prosenttia ja dieselin runsas neljännes. Täyssähköautoja oli vuoden lopussa liikenteessä noin 9700, kun kaikkiaan henkilöautoja oli liikennekäytössä 2,75 miljoonaa.

Monipuolistuva tarjonta, nopeasti kehittyvä teknologia ja vilkas keskustelu eri käyttövoimien plussista ja miinuksista voi Alaviirin mukaan myös hämmentää monia. Tästä kielii myös Arjen katsaus -kyselyn tulos, jonka mukaan 16 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, minkä käyttövoiman he nyt valitsisivat autokaupoilla.

– Monia varmasti mietityttää, miten autojen hinnat ja jälleenmyyntiarvot tulevat kehittymään 2020-luvulla, miten nopeasti tekniikka kehittyy ja miten esimerkiksi poliittiset päätökset tulevat vaikuttamaan autoilun kustannuksiin. Valitettavasti tulevaisuutta ei voi ennustaa täydellä varmuudella, joten auton hankinnasta korostuu sen henkilökohtainen käyttöarvo: mihin käyttöön ja millaisiin omin tarpeisiin sen ostaa.

– Ja vaikka ei uutta autoa hankkisikaan, niin vanhasta kannattaa aina pitää huolta. Uusikaan auto ei toimi uudenveroisesti, jos sitä ei huollata, jättää vikoja korjaamatta tai ajaa hyvin kuluttavasti. Hyvin toimiva auto on yleensä myös turvallisempi ja ympäristöystävällisempi auto.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 15.–21. tammikuuta 1027 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.